1962 Jaguar E-type, Fixed-head coupe
Tässä hiukan tarinaa yhden Jaguar E-typen vaiheista etenkin Jari Joen omistushistorian aikana. Auton alkuhistoria on hiukan huonommin dokumentoitu, mutta Jarin omistusajalta löytyy dataa jopa kuittitasolla.
Jarilla oli muuten myös 1992 XJ-6, ensimmäinen Suomeen tuotu automaattivaihteistolla varustettu tämän mallin Jaguar. Sama yksilö oli ollut aikoinaan Tekniikan Maailma -lehden testissä. Auto on myyty jo kauan sitten pois.
Auton historia ennen maahan tuontia
Auton omistaja, Jari Joki alkoi etsiä Jaguar E-typeä määrätietoisesti 80-luvun lopulla. Jari joki kertoo: ”Auton löysi Kaliforniasta San Luis Obispon alueelta nyt jo edesmennyt Heikki Vihavainen, jolla oli siihen aikaan liike San Josessa Kaliforniassa. Olin yhdessä Heikin kanssa kiertämässä ja katsomassa myytäviä autoja ja silloin tuli nähtyä monenlaista viritystä. Mielenkiintoista, mutta ei todistettavaa on, että olen auton kolmas omistaja. Edellinen omistaja oli saanut sen eläkkeelle jäädessään palkinnoksi työnantajaltansa, joka oli puolestaan ostanut auton aikoinaan uutena. Autoa oli yritetty ostaa aiemminkin, mutta omistaja ei ollut halunnut myydä sitä. Heikki sai puhuttua omistajan ympäri ja niin minusta tuli auton onnellinen omistaja.”
Auton varhaisvuodet Suomessa
Auto tuli Suomeen toukokuussa 1990. Auto katsastettiin Suomen tieliikenteeseen 1991 keväällä. Autossa oli monenlaisia viritelmiä. Esim. bensapumpun asennus herätti kauhua ja hilpeyttä. Alkuperäinen pumppu oli viallinen ja uusi pumppu oli laitettu bensatankin viereen puukalikan päälle ja maadoitus oli tehty vähemmän ammattimaisesti. Myös uusi pakoputki äänenvaimentajineen hankittiin. Kaliforniassa auton suoran 6-moottorin perään, kun oli asennettu V12-putkiviritelmä. Autolla ajeltiin jonkin verran, mutta auton toimivuudessa ja käyttövarmuudessa oli toivomisen varaa. Mm. vaihteisto ei enää toiminut jouhevasti. Tämä tuntuukin muuten olevan yksi auton kuluvista osakokonaisuuksista. Osa E-Typen omistajista ratkaisee ongelman vaihtamalla kuluneen vaihteiston tilalle esim. 5-vaihteisen Tremec-vaihteiston.
Kun autoa säädeltiin ja haluttiin lisätietoa sen kunnosta, moottori avattiin ja todettiin vähän ajetuksi, olihan matkamittarissakin vasta 98 000 mailia. Päädyttiin kuitenkin siihen, että tehdään kerralla kunnollinen remontti ja uusitaan kaikki vähänkin kulunut. Moottoriin tehtiin aika perusteellinen remontti keväällä 1993. Itse asiassa moottori jäi remontin jälkeen asentamatta paikoilleen. Moottorin kansiremontti teetettiin tuolloin Englannissa.
Hiljaiseloa 1993 – 2017
E-Typeen ei oltu tehty koskaan pellin vaihtoja lukuun ottamatta Suomen Sijoitusautossa suoritettua peräkontin pohjan vaihtoa. Tämä korjaus oli tehty hienosti, jopa vaativa maalari kehui korjausta myöhemmin. Tämän korjauspellin hankkimiseen liittyy hauska tarina, josta Jari kertoi: ”Olin 90-luvun alussa opiskelemassa Englannissa. Kun opiskelu päättyi, toin mukanani lentokoneessa peräkontin korjauspellin, keltaiset vilkut ja ilmansuodattimeen ujutetun polttoainepumpun. Ilmansuodatin läpivalaistiin useita kertoja ja minut vedettiin sivuun tarkastuslinjalta. Englannissa elettiin tuolloin pommiuhkan aikaa ja kela tai jokin muu osa pumpussa näytti virkailijan mielestä epäilyttävältä. Annoin luvan kaivaa pumpun näkyviin ja selitin mikä se on. Hetken päästä huomasin perässäni pitkän turistijonon, kun virkailijan ja minun välinen keskustelu rönsyili harrasteautoilun maailmassa.”
Auto oli hiukan raihnainen ja purun jälkeen auto jäi seisomaan Triangle Motorin tiloihin. Kävi, kuten usein käy, ja eteen tuli monenlaisia muuttujia ja reilun kahdenkymmenen vuoden pöly laskeutui auton päälle. Viimeisen 7 vuoden aikana projektin käynnistyksestä on neuvoteltu pariinkin otteeseen. Vaikka auton peitti jenkeissä reilulla kädellä ruiskutettu krakeloitunut hopeaväri, oli auto ollut alun perin kaunis Cream-valkoinen punaisella sisustalla. Tämä on itse asiassa aika harvinainen väriyhdistelmä. Jarille oli jo alun perin selvää, että kunnostus tehtäisiin alkuperäisen värikonseptin mukaan. Itse asiassa moottoria ja vaihteistoa lukuun ottamatta melko purkamaton auto oli aika sympaattinen kokonaisuus, aikakapseli pölyineen, huonoine maaleineen ja koriin liimattuine tarroineen, sekä aikakautensa korjauksineen sekä lisävarusteineen.
Seuraa blogiamme – Jaguarin tarinaan tulossa jatkoa…